Lemmikit

Mikäs sen ihanempaa täällä talossa, kuin parit ihanat hassut karvapallerot ilostuttamassa arjen menoa...


Redenstamm Sebastiano "Luca" 


Näin söpö Luca oli vauvana :)

-Chihuahua, pitkäkarvainen black&tan
-Synt. 11.12.2012
(vitsit, ku ois syntyny päivää myöhemmi, niin ois ollu kiva heh)


Luca on perheen pieni ilopilleri ja aina täynnä energiaa -silloin kun ei nuku, tietenkään. Sitä se harrastaa puolet vuorokaudesta minun kanssa. Riehuminen on kivaa, yksin tai kaverin kanssa ja pienet hulluusspurttikohtaukset ovat tavallisia.

Luca on oikeastaan aika hyväkäytöksinen chihu, kiltti ja hyvin ihmisläheinen. Helposti käsiteltävä ja vieraisiin paikkoihin vietävä, kuten vaikkapa Helsingin hälinään tai koirakoulun melskeeseen. Ajoittaista chihumaista jääräpäisyyttä löytyy, mutta ei hauku, ei arkaile turhia (joskus isot koirat tai joku yllättävä esine saattaa tosin heittäytyä möröksi) eikä ole mitenkään äksy. Näitä piirteitä kuulee usein vierailta ihmisiltä, viimeksi bussikuskilta, joka Lucaa kurottautuessa silittämään kysyi, että eihän se ole vihainen, mitä kuulemma kaikki chihuahuat ovat. Harmittava ennakkoluulo,  mutta onneksi Luca käyttäytyy aina mallikkaasti.

Varsinaisesti Lucalle ei ole mitään tulevaisuuden suunnitelmia. Koirakoulussa ollaan käyty pentu-, pentujatko- sekä pentuagilitykurssit hyvin menestyksin ja jatkossa olisi kyllä kiva panostaa enemmän agilityyn
. Näyttelyissä ei olla oltu, mutta joku kaveri saa halutessaan viedä :) 

Ihana tapaus tämä meidän hulivilimme, vienyt kaikkien sydämet mennessään. Bussissa, junassa, kauppakeskuksessa, kaupungilla tai vaikkapa koulussa mihin nyt mennääkään, niin on oikea katseidenkääntäjä ja saa paljon positiivista huomiota ja ihailua. 










 Eetu



-Ranskanluppa, mustavalkoinen jättipupu
-Synt. 23.12.2009
(vitsit, ku ois hänkin syntyny päivää myöhemmin, niin ois ollu kiva)

Eetu on perheen pienisuuri nallekarhu, pörröinen ja vähän ehkä pullukkakin pupu. Enimmän ajan on ihana halinalle, mutta sitten toisinaan kyllä ärsyttäväkin epäsisäsiisteydeltään... En ole ymmärätnyt, mikä vaihe jäi opetuksessa välistä vai onko jotain leikkaamattoman uroksen piirteitä, mutta enää ei voi mitään. Mokoma pikkuinen.

Ensimmäisenä voi Eetusta todeta, että se ei omista häkkiä. Juoskoon meillä ja mökillä vapaana pitkin taloa, samoin jopa pihamailla. Olisi yksi vitsi juosta sen perässä hihna kädessä eikä kukaan mtiään aitauksiakaan haluu rakentaa. Joten vapaana siis ja hyvin toimii tämän ison rauhallisen löllykkämme kanssa. Jos ovi on auki, niin livahtaa itse pihalle hyvin äkkiä ja tuossa pienessä metsässä seikkailkoon, kunnes joku tulee hakemaan sisälle. Ei se mihinkään karkaa!

Toiseksi kyllä, Eetu tulee toimeen Lucan kanssa. Aluksi oli hankalaa Lucan tullessa taloon, kun Eetu pelkkäsi kaikkea pientä liikkuvaa ja silloin sillä oli vieläpä tötterö päässä, joka muutenkin häiritsi ja haittasi. Aluksi pelkäsi siis Lucaa, mutta sitten kävikin niin, että se ahdisteli Lucaa. Tilanne sitten rauhoittui ja ovat nyt hyvät kaverukset, jotka nukkuvat usein vierekkäin. Usein Luca nykyäänkin kaivautuu sen alle makoilemaan taikka kiipeilee päällä. Kiltti Eetu ei välitä. Ainii ja Luca pöllii sille annetut keksit suoraan sen suusta. Riiviö.


Eetulla on kuitenkin pienenä ongelmana sen aina vähän huonona ollut terveydentila. On ollut flunssaa, keväisin välillä turhankin voimakas karvanlähtö, kerran löydettiin jotain hilsepunkkeja ja sitten on vikoja silmissä. Silmät on sillä aina ollut huonona. Jo pentuna valokuvista näki, että vasen silmä on harmaa. Kaihi on siinä, mutta ilmeisesti tosi heikosti näkee. Suurempi ongelma oli liian isot luomet, ilmeisesti jalostusvikoja, jotka sitten kääntyivät sisään hangaten. Nämä leikattiin sitten viime keväällä vihdoin. Hieman kallis pupu on meillä.. 


Vioistaan huolimatta todella hellyyttävä ja halittava otus, ihan lasten suosikki. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti